Revelations

Revelations

maanantai 17. marraskuuta 2014

Save The Date -jälkifiiliksiä

Ensimmäistä kertaa järjestetyt Save The Date - messut järjestettiin isänpäiväviikonloppuna Helsingin Kaapelitehtaalla. Paikka on ennestään tuttu lukemattomista muista tapahtumista, joissa on ollut itse niin kävijänä kuin myyjänäkin. Olen aina tykännyt siitä, että Kaapelihalli itsessään on ihanan avara, ja korkea tila, eikä siitä siltikään tule sellaista messuhallimaisen kolkkoa tunnelmaa. Nyökyttelin paikanvalinnalle tyytyväisenä.


Osasto suunniteltiin jo hyvissä ajoin  yhteiseksi Marika Mansikkamäen suunnitteleman Trilogian kanssa. Saimme loistoidean tuoda jotain energisoivaa, pirteää ja valoisaa tähän pimeään syksyyn ja niinpä Save The Dateen rakentui lehmuksenvihreä telttakatos, jonka katosta paistoivat sadat pienet led-valot, ja kaatuneen omenapuun oksille kiertelin taannoisesta postauksessa vilahdellutta kukkavaloköynnöstä. Tuli muuten äärimmäisen kaunis lopputulos, vaikka itse katoksen pystyttäminen oli harvinaisen jännittävää, kun setistä puuttui ainakin kolme kantavaa rimaa. (Jesariteippi pelastaa) Köh. Loppumessuilla katoksen alla vierailleet muut näytteilleasettajat huokailivat, miten mukavan turvallinen, lämmin ja tunnelmallinen olo sen alla tuli. Niin minullekin!

Trilogia by Marika Mansikkamäki

Kuten on aiemmin saattanut huomata, olen ollut aika innoissani näiden messujen suhteen, mutta niin tuntuivat olevan kävijätkin. Selvästi tällaisille kohdennetuille messuille on kysyntää ja tarvetta. Save The Datessa oli niin erilainen ilmapiiri ja huomattavasti erilaisia näytteilleasettajia, että kävin iltapäivien hiljaisempina tunteina nuuskimassa rauhassa aluetta, enkä siitä huolimatta ehtinyt käydä kaikkea läpi.

Black Pearl Photographyn mainio Photo Booth

Yleensä jo työn puolesta tulee käytyä 3-5 häämessut vuodessa läpi, ja silloin tosiaan huomaa, jos kuviossa jokin muuttuu. Aika samalla kuviolla valtaosa on mennyt jo monen monta vuotta, ja ainakin itse olen kaivannut jotain uutta, jotain erilaista. Love Me Do aloitti viime vuonna messukartan uudistuksen ja tykkäsin näistä kuin hullu puurosta. Nyt kun saatiin vielä vähän toisella tavalla kohdennetut messut, en voi kuin hymyillä tyytyväisenä. Tätä on kaivattu!

Ekologiset tassunjälkisaippuat. Sopisi vaikka vieraslahjaksi häihin.   

Art of Cakesin kakkukaunottaret. (Nam, ja hyvä olikin!)

Studio Onnin TTD-puku. Viihdyin tämän koltun vieressä paljon, olisikohan suussasulavien Marian leipomusten syytä?


Onko teillä nettisivuja?


Hieman ihmettelen nyt vähän reilun vuoden näkynyttä trendiä, että vaikka näytteilleasettajasta, alasta välittämättä, asiantuntija on paikalla, valtaosa kävijöistä kysyy hetken katsottuaan nettisivuja. Seuraavaksi todetaan, että sieltä voi varmaan löytää enemmän informaatiota ja flyerin saatuaan katoaa paikalta. Vähän kummastuttaa, kun messuilla juuri olisi äärimmäisen otollinen mahdollisuus käyttää juuri sen alansa asiantuntijan apua ja neuvoja, eikä tarvitsisi sitten jälkikäteen käyttää tuntia sähköpostin vaihtoon, kun samoihin kysymyksiin saisi siinä messuilla vastaukset parissa minuutissa.

Carina Blomqvistin mustavalkoista korueleganssia

 Entä, mitä yleisesti messujen jälkeen näissä maileissa kysytään? Pukujen hintaluokkaa, milloin kannattaa tilata, ja vieläkö oma pukuhaave mahtuisi aikataulullisesti mukaan.  Yleensä Revelationsin tilauskalenteri on pitkälle seuraavalle vuodelle varattu, ja messuille lähtiessä tilaa on noin yhdelle tai kahdelle puvulle. Se, joka suunsa ehtii ensin avata, ei joudu pettymään jos tietää heti kättelyssä, että oma puku ei enää mahdu mukaan - tai sitten ehtii juuri sopivasti napsaista oman pukunsa välistä. Pitänee tässä kohdin mainita, että Revelations on nyt buukattu lokakuulle 2015 asti, enkä valitettavasti voi ottaa enää uusia tilauksia ensi kesälle.

Patessier Mayran suklaalusikoita. Nam

Mutta jos palataan vielä tähän asetelmaan, jossa mieluummin tutustutaan asiaan/tuotteeseen/palveluun netin kautta. Onko taustalla vieraan ihmisen kanssa keskustelun aristelua? Itseänikin aina kammottaa soittaa vieraille ihmisille ja erityisesti virastoihin, joten tietyllä tavalla voin sympata tätä.) En tiedä, mistä tämä johtuu, mutta haluaisiko joku valaista minulle tätä?

 

Liikutuksen kyyneliä


Messujen huippuhetki tapahtui sunnuntaina, kun eräs kaason virkaa toimittava 2016 morsian jumiutui Revelationsin osastolle. Katseet pysyivät Isolde -puvussa, ja vähän myöhemmin hän palasi uudestaan. Ehdotin sovittamista. Kun jotain oikein kovasti himoaa, käsillä on kaksi vaihtoehtoa: joko puku ei tunnu sopivalta, eikä ajatus kiusaa enää myöhemmin tai sitten se tuntuu omalta. Nyöritin puvun päälle, ja näin peilin kautta, miten silmät kyyneltyivät. Arvaa, tarvitaanko minullekaan paljoa muuta. Yhdessä siinä sitten nyyhkittiin, kun Isolde oli hänen päällään aivan uskomattoman kaunis. Se on ollut kaunis puku jo lähtökohtaisesti, näyttänyt hurmaavalta catwalkilla ja kuvissa, mutta nyt kun sen sai oikean ihmisen ylle, koko puku heräsi aivan toisella tavalla eloon!

Revelation Couture Isolde ja kukkavaloin somistetut omenapuunoksat
Niinpä Save the Date päättyi niin, että ensi kesän morsian, jonka kaasona tämä neitokainen oli, löysi oman, oikean pukunsa Jotain Käytettyä -osastolta, ja Revelations Couturen Isolde saa hehkua oikean, oman ihmisensä yllä 2016. Kiitos, että herätit lempipukuni henkiin!

2 kommenttia:

  1. Ihanaa kun joku löytää sen oikean puvun.♥
    Veikkaan tuota messu-ujoutta nykypäivän trendiksi. Kaikki hoidetaan s-postilla. Siinä on myös se hyöty, että s-postista jää jotain konkreettista, johon palata myöhemmin uudelleen. Näin kaikkea ei tarvitse muistaa ulkoa.
    Btw, innostuin sen Humbugin sulta ostettuani tilaamaan tekijältä suoraan vastaavan heijastimen.;)

    VastaaPoista
  2. Hmm, totta myös tuokin. Hei, mahtavaa, että Humbugin ilosanoma leviää. Anni tekee niin äärettömän laadukasta ja hyvää jälkeä, että itsellänikin taitaa olla melkein joka värissä sopiva rannekoru. ;) (En uskalla sanoa ääneen, miten kovasti hinkuisin laukkua...)

    VastaaPoista

Kerro, millaisia ajatuksia, ideoita tai mielipiteitä mieleesi nousi?